Oman Octavian seistessä jo toista viikkoa liikkumattomana, ja Uudenmaan rajan sulkemisen estäessä vähäisemmätkin yritykset pidemmälle retkelle, sitä tulee väistämättä ajatelleeksi, että olisiko tässä tilanteessa mahdollista saada jotain hyötyä tuosta auton käyttämättömyydestä. Selvittelin asiaa hieman ja lopputulokseni on, että koronan aiheuttaman yksityisajojen vähentymisen voi oikaista ensi keväänä veroilmoitusta täytettäessä, mikäli vuoden 2020 alun kokonaiskilometrimäärä, sekä työajojen määrä on tiedossa ja yksityisajojen määrä jää koko vuoden osalta alle 18 000 km. Tähän lopputulokseen pääseminen ei ollut aivan yksinkertaista, joten jaan tulokseni tässä myös muille.
Auton rekisteröintivuoteen perustuvan perusarvon optimointi on mahdollista ajoittamalla hankintahetki loppuvuoteen ja hyödyntämällä lisävarusteiden osalta pyöristyssääntöön perustuva verottajan portainen laskentamalli liisari.fi sivuston lisävarustelaskurilla, mutta tässä tilanteessa näistä ei ole apua. Sen sijaan auton verotusarvon käyttökustannuksiin kohdistuvassa osuudessa löytyy potentiaalinen ratkaisu ongelmaan, koska käyttökustannusten laskentaan on olemassa kaksi eri laskentatapaa: Ensimmäinen on kiinteä kuukausittainen arvo, jonka verottaja on laskenut arvioimalla vuosittaisen ajomäärän 18 000 kilometriksi, ja toinen on malli, jossa voidaan hyödyntää verottajan vahvistamaa kilometrikohtaista arvoa tarkemmalla tasolla.
Usein työnantaja tekee palkanmaksun yhteydessä verottajan vahvistamaan kuukausittaiseen arvoon perustuvan vähennyksen, mutta mikäli vuosittaiset kilometrit poikkeavat arvioidusta 18 000 kilometristä, voi työntekijä tehdä ajopäiväkirjaan perustuvan tarkemman oikaisun veroilmoituksen täytön yhteydessä. Oikaisun voi tehdä sekä alle 18 000 kilometrin ajolla, että yli 18 000 ajolla. Verottaja huomioi tällöin auton käytön todellisten, ajopäiväkirjan mukaan ilmoitettujen kilometrien perusteella ja ajomäärän mukaan joko perii lisää veroa tai palauttaa kuukausittaisessa palkanmaksussa perittyä veroa.
Luontoisetuja koskevassa vuoden 2020 päätöksessä pykälä 24 määrittelee tarkemmin ajopäiväkirjan käyttöä seuraavasti:
...ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.
Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:
- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
- matkan pituus,
- ajon tarkoitus ja
- auton käyttäjä.
Ajopäiväkirjan pitäminen on kuulostanut sen verran kaukaiselta ajatukselta, että käytännössä olen hyödyntänyt työnantajan palkasta vähentämää kuukausittaista verotusarvoa. Tähän osasyynä on se, että oma vuosittainen ajosuorite on, lieneekö tosin syy vai seuraus, pysynyt hyvinkin tarkasti 18 000 km tasolla jo usean vuoden ajan. Nyt kun Lapin matkakin jää kevään osalta väliin, tuon 18 000 km saavuttaminen vuoden loppuun mennessä saattaisi tarkoittaa loppuvuodelle kohtuullisen pitkää sprinttiä auton ratissa, joten siirtyminen oman B-ikäryhmän auton osalta verottajan vahvistamaan 8 senttiä kilometriltä hinnoitteluun houkuttaa.
a) Ikäryhmä A (vuosina 2018 - 2020 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
b) Ikäryhmä B (vuosina 2015 - 2017 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
Päivittäistä seurantaa helpommat mahdollisuudet kilometriperusteiseen verotusarvoon löytyvät kuitenkin luontoisetujen päätöksen pykälästä 17, jossa mainitaan seuraavasti
Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.
Huomionarvoista tässä on siis kohta "muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometreistä". Kohta on tässä hyvin epämääräisesti ilmaistu, mutta lisätietoja löytyy verottajan syventävästä luontoisetuja koskevasta vero-ohjeesta, kohdasta 7.5.2, jossa sanotaan seuraavasti:
Muu selvitys voi olla esimerkiksi autolla ajettu kokonaiskilometrimäärä (KHO 1979-B-II-578).
Kyseinen KHO:n päätös löytyi esim. EDILEX-palvelusta. Kuvauksen perusteella tässä tapauksessa seuranta on tapahtunut pitämällä kirjaa viikoittaisten yksityisajojen yhteismäärästä, jonka KHO on katsonut riittäväksi selvitykseksi. Koska siis näinkin yksinkertainen kilometrien seuranta käy selvitykseksi, niin heräsi kysymys, että miten lyhyelle ajalle tuohon kilometriperusteiseen verotusarvoon voisi siirtyä. Asia on mitä ilmeisemmin askarruttanut myös muita, koska verottaja on lisännyt vastauksen koronatilanteeseen liittyviä kysymyksiä käsittelevälle sivulle:
Ei voi. Jos valitaan autoedun kilometriperusteinen laskentatapa, valintaa on noudatettava systemaattisesti.
Vastaus on itse asiassa suora lainaus verottajan syventävästä luontoisetuja koskevasta vero-ohjeesta, kohdasta 7.5.1. Mielestäni tämä on kuitenkin hyvin epämääräisesti ilmaistu, kun toisaalta luontoisetujen arvojen kohdalla mainitaan kuukausikohtaisesta arvosta.
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
Koska tarkempaa vastausta ei enää löytynyt netistä, kysyin kommentteja suoraan verottajalta Twitterissä, jossa sainkin hyvää palvelua tarkentavan vastauksen muodossa.
Vastaus oli selkeä, koronan osalta ei siis voi vaihtaa vain muutamaksi kuukaudeksi kilometriperusteiseen laskentatapaan. Halusin kuitenkin vielä vahvistusta vuositason näkemykseeni ajopäiväkirjasta. Ohessa siis toinen kuva.
Lopputulemana siis koronan aiheuttaman yksityisajojen vähentymisen voi oikaista ensi keväänä veroilmoitusta täytettäessä, mikäli vuoden 2020 alun kokonaiskilometrimäärä, sekä työajojen määrä on tiedossa ja yksityisajojen määrä jää koko vuoden osalta alle 18 000. Hienoa saada verottajalta näinkin helposti palvelua ohjeiden kera!
Mahdollisen lomautustilanteen osalta kannattaa huomioida myös nämä verottajan koronakysymysten sivulta löytyvät vastaukset
Kyllä, työantajalla ei ole velvollisuutta tarjota luontoisetuja lomautuksen aikana. Jotta autoetua ei muodostu auto ei saa olla työntekijän hallussa lomautuksen aikana.
Käytännössä tällainen järjestely on aika mahdoton. Jotta autoetua ei syntyisi, auto ei voi olla työntekijän hallussa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja