Alkukesän koeajokalenteri muodostui melkoisen tiiviiksi kun mielenkiintoisia uusia vähäpäästöisiä ladattavia hybridejä putkahtelee markkinoille kiihtyvässä tahdissa. Edellinen koeajo tapahtui Fordin ensimmäistä PHEV mallilla, Ford Kugaa koeajaessa, ja tällä kerralla vuorossa oli siis pääkuvassa komeileva Skodan ensimmäinen ladattava hybridi, Superb iV. Näinkin tiheä koeajorupeama tosin soveltui hyvin koululaisen rahtaamiseen kesälaitumelle, joten hybridin avustamalle vähäisen kulutuksen reissulle oli sentään luvassa selkeä tarkoitus.
Skodan iV-mallisarja koostuu tällä hetkellä jo liikeneessä olevasta täyssähköautosta Citigoe iV sekä artikkelin Skoda Superb iV-mallista. Lisää Skodan sähköisen iV-mallisarjan autoja on Skodalta odotettavissa lähitulevaisuudessa, sillä vuoteen 2025 mennessä iV-malleja pitäisi olla jo yli 10 kappaletta. Ladattavien hybridien osalta Skodan aloitus tapahtuu tässä malliston huipulta ja seuraavana vuorossa on pykälää pienempi Octavia iV. Täyssähköautojen osalta seuraavana on vuorossa katumaasturi Enyaq iV.
Auton nouto tapahtui Espoosta, jossa hieman odotellessani ehdin hyvin räpsiä muutaman kuvan autosta, tehdessäni samalla yleistä tutustumista autoon. Skodan jo normaalisti runsaan varustelun lisäksi tässä L&K varustellussa yksilössä oli vielä lisänä parhaaseen L&K varusteluun sisältyviä ylellisiä kauneusvarusteita, kuten ovien kromilistat ja ovista katuun heijastuvat Skoda-tekstit. Muihinkin kuin L&K varustepakettiin Superb-tyyliin kuuluvan sateenvarjon lisäksi L&K varusteluun kuuluvat myös mm. panoraamakatto ja sähkösäätöiset etuistuimet, jotka ovat myös tuuletetut.
Ohjaamon ilme on tuttua Skodaa. Superb malli uudistui hieman Octaviaa aikaisemmin, joten Octavian sähköisen vaihdevalitsimen sijaan Superb luottaa vielä perinteiseen vaihdekeppiin. Auton keskikonsolia hallitsee 9.2" Columbus audio- ja navigointijärjestelmä, josta kerron vähän myöhemmin lisää.
Takaluukun osalta Superb suorastaan houkuttelee täyttämään selkeälinjaisen tavaratilan, joka vaikuttaa isolta. Mittoina tavaratilan koko on 510 litraa (LB 485 l), eli mittojen puolesta merkittävästi normaalin Superb Combi -mallin 660 litran (LB 625 l) vetoisuutta pienempi, mutta äkkiseltään tätä pienennystä ei juurikaan havaitse.
Ainakin osan mitattujen litrojen pienentymisestä selittää tavaratilan pohjan alle sijoitettu polttoainesäiliö, joka pienentää korkeutta siten, että normaalisti alaslaskettava pohja on hybridissä kiinteällä korkeudella.
Kuva Skoda.fi
Usein lataushybridien takaluukuissa pyörivät latausjohdot, jotka haittaavan jo muutenkin hieman kutistettujen tilavuuksien höytykäyttöä, mutta Skodan suunnittelijat ovat olleet jälleen fiksuja ja rakentaneet erityisen hyvin latausjohdoille sopivan säilytyslokeron tavaratilan päätyyn. Tästä säilöstä johdot saa kohtuullisen helposti käyttöönsä vaikka tavaratilassa muuten olisikin jo osittaista kuormaa.
Puskurin reunaan sijoitetusta lähes huomaamattomasta kahvasta saa taittuvan vetokoukun esiin kätevästi.
Lisäksi reunalta löytyy vielä pienempi luukku, jonka taakse saa siistiin piiloon pienempää tavaraa.
Takapenkillä huomio kiinnittyi esimerkillisen suureen läpilastausluukkuun, joka helpottaa suksien tai muiden pitkien esineiden kuljettamista neljän hengen reissuilla.
Silmiinpistävää olivat myös USB-C -mallin liittimiin vaihtuneet latauspistokkeet. Näitä löytyi yksi kappale edestä keskikonsolista ja nämä takapenkkiläisten pistokkeet kyynärnojatelineessä olivat myös vaihtuneet c-mallin liittimiin.
Ihmettelin Skodan kulkevan tässä liittimien osalta aika eturintamassa. Vaikka uusimmissa kännyköissä onkin itsessään USB-C -liitin, ovat liittimet laturin päässä olleet edelleen pitkälti vielä vanhan mallisia. Itseltäni ei ainakaan löytynyt vielä ainuttakaan johtoa, jossa molemmissa päissä olisi USB-C -liittimet. Heti lähdössä olisin halunnut kytkeä oman puhelimen Android Auton kautta Skodan keskikonsoliin saadakseni tutun media- ja navigointinäkymän ulottuvilleni, joten ei auttanut kuin hakea paikallisesta tarvikeliikkeestä uusi kaapeli huikeaan 12,90 € hintaan. Huikeaan siksi, että yleensä vastaavat tarvikkeet tulee tilattua suoraan Kiinasta, josta valveutunut kuluttaja olisikin ennakolta tilannut itselleen esim. tämän sivuston mainoslinkin kautta Aliexpressistä ominaisuuksiltaan vastaavan kaapelin (kirjoitushetkellä) hintaan 1,32 €, jolla sen olisi saanut posteineen ilman tullimaksuja kotiin. Suosittelisin tekemään kaapelin hankinnan jo hyvissä ajoin, koska ilmeisesti tämä USB-C versioon siirtyminen on yleistymässä, sillä myös mm. Volvon lehdistötiedotteen mukaan XC60 ja XC90 -malleissa 12 V pistorasiat vaihtuvat USB-C pistokkeiksi ja BMW tarjoilee takapenkkiläisille myös kahta C-mallia uudessa X1 xDrive25e -autossa.
Kirpaisevan johtohankinnan jälkeen oli siis aika laittaa piuha kiinni keskikonsoliin, jonka jälkeen Android Auto käynnistyi ongelmitta ja sain näkyville tutun navigointisovelluksen valmiiksi varustettuna omilla asetuksillani. Audio- ja navigointijärjestelmä on hyvin moderni ja siinä on vain muutama nappi, joiden lisäksi kaikki muu ohjaus tapahtuu kosketusnäytön kautta. Vaikka näkymä onkin moderni, tämä ei käytettävyyden osalta vaikuta olevan paras ratkaisu. Esim. oman Skoda Octavian osalta vaihtelu radion ja Android Auton välillä tapahtuu yksinkertaisesti laitteen reunoilla olevista erillisistä napeista, mutta tässä Android Auto on haettava parin kuvakkeen takaa ja näiden lisäksi laitetta tuntuu vaivaavan pienoinen tahmaisuus, jossa toimintoja joutuu odottelemaan hetken.
Varsinaiseen koeajoon lähdettiin täydellä 13 kWh akulla, tavoitellen sähköisen toimintamatkan WLTP-arvoksi mainittua 57 kilometriä, jonka puitteissa pitäisi juuri päästä kotiin. Yhdessä 50 litran bensatankillisen kanssa auton toimintasäteeksi lupaillaan peräti 930 km kokonaistoimintamatkaa. Käytännössä auto siirtyi kuitenkin hybridi-tilaan jo n. 42 km kohdalla akun vireyden loputtua arvioitua aikaisemmin puskiessani moottoritietä pohjoiseen 120 km/h nopeudella. Lopulliseksi kulutukseksi 58 km matkalle tuli keskinopeudella 60 km/h 1,6 l/100 km bensaa sekä 15,5 kWh/100 km sähköä.
Akun ollessa edelleen tyhjä, pieni 4 km kaupunkipyrähdys 40 km/h rajoitetulla alueella muodosti kulutuslukemiksi 8,5 l/100 km sekä 2,0 kWh/100 km. Näennäisesti tyhjää akkua hyödynnettiin siis regeneroinnissa ja kiihdytyksissä.
Seuraavana päivänä lähdettiin mökille täydellä autolla, mutta hieman yllättäen tyhjällä akulla kun oman latausinfran asetukset eivät olleetkaan olleet kunnossa. Tästä lopputuloksena vaihtelevan pätkän kaupunkiajoa, pätkän moottoritietä ja pääasiassa kantatietä sisältävä 77 km matkan kulutukseksi tuli 5,6 l/100 km + 1,4 kWh/100 km keskinopeudella 62 km/h. Mökillä sitten onneksi sai auton lataukseen paluumatkaa varten.
Mökillä ollessa tuli testattua myös tavaratilan todellista vetoisuutta perinteisellä puulaatikkotestillä. Takaluukun pohjan pinta-ala on sen verran suuri, että sinne mahtuu helposti samat neljä puulaatikkoa, mitkä menevät omaan Skoda Octaviaankin. Tämän lisäksi farkkumallin kori mahdollistaa ainakin yhden, kuorman päälle pitkittäin aseteltuna ehkä myös toisen lisälaatikon, vaikka kuvan mukaisessa kuormauksessa takaluukku ei enää sulkeutunutkaan. Auton omamassan vaihdellessa varusteiden mukaan 1730-1861 kg välissä jää 2250 kg kokonaismassa rajoissa matkustajille ja tavaroille jaettavaksi 389-520 kg.
Mökillä vietetyn päivän jälkeen paluumatkalle päästiin lähtemään melkein täydellä akulla. Mittariston vasemmassa laidassa sijaitsevan akun varaustilaa näyttävän asteikon perusteella täydestä latauksesta puuttui enää yksi palkki, jonka valmistumista ei valitettavasti ollut aikaa tässä vaiheessa enää odotella. Mittariston oikeassa reunassa sijaitsevan bensatankin asteikon mukaan tankki oli vieläkin täynnä, vaikka autolla oli tässä vaiheessa ajettu jo yhteensä 145 km. Useinhan tuolla yläpäässä onkin vähän löysää, mutta on tässä ainakin joku osansa myös sähköllä ajetuilla kilometreillä. Digitaalinen mittaristo sisältyy vakiovarusteisiin jo Ambition-tasosta alkaen.
Kilometrin verran lyhempi paluumatka, eli 76 km tuli ajotietokoneen mukaan ajettua 5 km/h suuremmalla keskinopeudella, keskinopeuden ollessa 67 km/h. Tällä kerralla kun akku oli lähdettäessä melkein täynnä, putosi matkan kulutus lukemaan 3,1 l/100 km ja sen lisäksi sähköä kului 9,7 kWh/100 km.
Vaikka elettiinkin tässä vaiheessa jo iltaa, oli tarkoituksena ajella koululainen vielä neljän tunnin päähän kesän viettoon. Aikaisemmin olin katsellut Teknikens Värld:in julkaiseman videon, jossa Skoda Superb iV ei menesty väistökokeessa, joten iltaa vasten ajaminen hieman arvelutti lisääntyneen hirvivaaran vuoksi.
Teknikens Väld-lehden toisessa videossa myös konsernin serkku, samaan MQB-pohjalevyyn pohjautuva Passat GTE epäonnistuu väistökokeessa, vaikka toisaalta Tekniikan Maailman neljän lataushybridin vertailussa Passat GTE saa väistökokeessa arvosanaksi 8. TM:n jutussa ei tosin mainita väistökokeen nopeutta, joten iltamatkailulle jäi pieni erityistarkkailun tarve mahdollisten hirvien osalta. Mikäli et ole jo TM:n tilaaja, niin Liisari suosittaa TM:n tilausta tämän mainoslinkin kautta tutustuaksesi tilaajana myös lehden aikaisempaan sisältöön.
Mökkivarusteiden tyhjennyksen ja auton uudelleenlastauksen jälkeen lähdettiin heti matkaan. Varikkopysähdys oli sen verran ripeä, että auton lataamiselle ei jäänyt aikaa, joten pitkälle matkalle lähdettiin aivan tyhjällä akulla. Perille kesälaitumille saavuttiin 368 km jälkeen keskinopeudella 94,8 km/h kulutuksen ollessa 6,4 l/100 km sekä -0,4 kWh/100 km sähköä. Tässä vaiheessa tuo negatiivinen sähkövoima hieman mietitytti, mutta lukema oli sen verran pieni, että en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota. Bensan kulutuksen osalta lukema kyllä hieman yllätti, koska edellisen koeajon Ford Kuga PHEV oli suoriutunut samasta matkasta vain n. 5 l/100 km kulutuksella. Muistan kommentoineeni illasta auton ajokäytöstä hieman pehmeän keinahtelevaksi, ehkä jollain tavalla laivaa muistuttavaksi, varsinkin mökkitien epätasaisuuksien osalta, mutta samaa oli havaittavissa myös joissain kohdin pääteillä.
Illan lähennellessä jo viimeistä tuntiiaan jäi auto yöksi lataukseen ja kuski lähti keräämään omaa lataustaan seuraavan päivän paluumatkalle. Aamulla Skodasta tuli napsittua muutama kuva kesäisen vihreässä luonnossa.
Ettei paluumatkakaan menisi aivan vain terveisten ajeluksi, kuskia lukuunottamatta tyhjään autoon oli hyvä kasta hieman hyötykuormaa. Takapenkit kaadettuina Skoda Superb iV osoittautui varsinaiseksi tavarajuhdaksi kuljettaen peräti kahdeksan puulaatikkoa.
L&K varusteluun kuuluu Dynamic Chassis Control - mukautuva alustansäätöjärjestelmä, joka säätää iskunvaimennuksen ja ohjauksen toimintaa. Valitsin paluumatkalle auton jousitusta jäykistävän Sport-tilan, nähdäkseni miten se vaikuttaa aikaisemmin mainittuun keinumiseen. Kokemukseni perusteella Sport-tilassa auton käytös oli mielestäni selkeästi parempi. Jäinkin miettimään, että olisiko DCC -asetuksella jotain merkitystä aikaisemmin mainittuun Teknikens Världin väistökokeen tulokseen. Luinkin videon kommentit läpi ja siellä pohdittiin samaa asiaa. Joku myös mainitsi kytkeneensä Sport-tilan personoidun asetuksen avulla vakiotilaksi omaan avaimeensa.
Seurailin matkan aikana myös tarkemmalla silmällä auton aukun latausta matkan aikana, koska menomatkalla lopputulos näytti sähkön kulutuksen osalta negatiivista arvoa, kertoen siitä, että akkua olisi ladattu ajon aikana. Havaitsinkin, että auto ei regeneroi virtaa akkuun ainoastaan perinteisemmissä alamäki- tai jarrutustilanteissa, vaan latausta saattaa tapahtua myös joissain kohdissa muutenkin. Esimerkiksi tässä seuraavan kuvan tilanteessa ylämäkeen ajettaessa bensan kulutus on peräti 20,7 l/100 km, mutta silti samanaikaisesti auto myös lataa akkua. Huomattavaa on, että ajoin automaattisella hybridiasetuksella ECO-ajotilassa, enkä siis erityisesti ohjannut autoa lataamaan akkua myöhempään käyttöön.
Paluumatkan osalta 366 km taittui 92,3 km/h keskinopeudella, jossa bensaa paloi 5,6 l/100 km sähköä kului 2,3 kWh/100 km. Lähtötilanteessa täyteen ladattu akku tiputti siis bensankulutusta tällä matkalla 0,8 l/100 km, mutta keskikulutus jää edelleen Ford Kugan lukemista. Jäin miettimään onko osasyynä tuo matkan aikana tapahtuva odottamaton akun lataus.
Pienen pysähdyksen jälkeen vuorossa oli vielä viimeinen matka, auton palautuksen erikoiskoe Hyvinkää-Espoo, jossa tyhjällä akulla lähdin hakemaan vertailuarvoa täydellä akulla ajetun vastakkaisen suunnan taipaleelle. Tässä tulokset ja samalla suluissa olevat vertailuarvot täyden akun menomatkalta. Matka: 63 km (58 km), jossa hieman lisää 40 km/h alueen ajoa tällä kerralla, mutta keskinopeuden ollessa silti 61 km/h (59 km/h). Kulutuksena 6,2 l/100 km (1,6 l/100 km) bensaa sekä jälleen ladaten -0,8 kWh/100 km (15,5 kWh/100 km) sähköä.
Koeajetun L&K varustellun Skoda Suberb Combi iV-mallin hinnat alkavat 50 236,16 eurosta, joka on verraten kova hinta. Volkswagen Passat GTE maksaa 47 939,43 euroa ja koeajamani Ford Kuga PHEV alkaen hinta oli 41 281,43 €.
Toki L&K varusteluun kuuluu jo reilusti varusteita, mutta itse ehkä katselisin 43 510,04 € arvoista Ambition iV-mallia, johon saa Liisari sivuston leasingvarustelaskurin mukaan hankittua lisävarusteita 1454.28 eurolla 665 € käyttöedun arvoon. Lisäämällä siihen muutama oleellinen varuste, kuten ainakin lämmitettävä tuulilasi ja adaptiivinen vakionopeudensäädin, sekä joitain muita varusteita, ollaan edelleen seuraavan Style -varustelutason 47 067,16 € hintaa alempana. Toki jos Matrix Led valot haluaa mukaan, niin Style varustus voi sitten olla järkevä. Siihen saa myös hankittua peräti 1468.57 € arvosta varusteita 715 € käyttöedulla. Toisaalta Style varusteltu Skoda Superb iV on pikaisesti tutkittuna hyvin lähellä Passat GTE:n varustetasoa ja jää enää 872,27 € Passat GTE:n hankintaa edullisemmaksi.
Lopputulemana täytyy myöntää, että odotukset Skoda Superb iV:n osalta olivat ehkä itselläni hieman koettua korkeammalla. Erityisesti tuo verraten suuri kulutus jäi hieman ihmetyttämään. Toisaalta kuten näimme voi kulutukseen 60 km matkalla vaikuttaa merkittävästi, mikäli on mahdollisuus ladata autoa. Superb iV sopiikin parhaiten sekä jalka- että tavaratilaa tarvitsevalle autoilijalle, jolla pääasialliset matkat ovat lyhyehköjä ja lataus on helposti toteutettavissa. Muutenhan auto on varsin kelpo kulkupeli, jossa kuljettajan osalta kaikki on oikeastaan hyvällä Skoda-tasolla ja hybridi tuo mm. ohituksiin selkeän lisäpotkun. Oman ajoprofiilin mukaisesti suurin osa kilometreistä kertyy kuitenkin pitkiltä matkoilta, joten nyt jos olisin autoa tilaamassa, niin täytyisi vakavasti harkita pärjäisikö Ford Kugan hieman pienemmillä tiloilla (ja suksiboxilla) vai valitsisiko Skoda Superb iV:n isommat tilat.
Ainiin, lopultahan se kalliilla hankkimani USB-C -johto osoittautuikin ennenaikaiseksi ostokseksi kun Superbissä oli sittenkin kyynärnojan alla vielä yksi vanha USB-A -mallinen portti, josta olisi saanut Android Auton näkyviin. Eipä auttanut enää, mutta kuten kirjoittelin, niin hankinta ei vaikuta turhalta tulevaisuuteen katsomalla. Myöhemmin huollon sijaisautona hetken ajamani Skoda Rapid ei oikeasti enää sisältänyt USB-A -mallin liitintä, tai sitten en vain löytänyt, mutta ainakaan sitä ei ollut kyynärnojan alla.
P.S. Tein koeajon perusteella myös videon, jonka voit katsoa tästä upotettuna.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja