Päivitys: Sisältö katselmoitu ja todettu vastaavan hankinnan ajankohdan periaatteeltaan myös vuoden 2022 verotusarvoja.
Prosenttiosuus uushankintahinnasta
Perusarvo määritetään auton uushankinnasta laskettavana prosenttiosuutena. Vuoden 2017 verotuksessa nämä prosenttiosuudet ovat seuraavat
- Ikäryhmä A (vuosina 2015–2017 käyttöönotetut autot), arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta
- Ikäryhmä B (vuosina 2012–2014 käyttöönotetut autot), arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta
- Ikäryhmä C (ennen vuotta 2012 käyttöönotetut autot), arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta
Prosenttiosuuden laskennan kannalta auton hankinta kannattaa aina ajoittaa mahdollisimman loppuvuoteen, jolloin esim. 1.12.2013 käyttöönotettu auto siirtyy jo 1.1.2016 kahden vuoden ja yhden kuukauden käytön jälkeen ikäryhmään B. Alkuvuoteen, esim 1.2.2013 ajoitettu käyttöönotto pidentäisi siirtymää ikäryhmään B kahden vuoden ja 11 kuukauden pituiseksi, jolla on jo merkittävä kustannusvaikutus.
Kustannusvaikutuksen suuruutta arvioidessa täytyy huomoida, että verotusarvo koostuu edellä mainitun perusarvon laskentatavan lisäksi käyttökustannuksista, joiden osuus toisaalta kasvaa auton vanhetessa. Verottaja perustelee tätä takuuajan päättymisellä ja korjauskustannusten lisääntymisellä. Vuoden 2017 verotuksessa käyttökustannusten arvot ovat:
a) Ikäryhmä A (vuosina 2015–2017 käyttöönotetut autot)
b) Ikäryhmä B (vuosina 2012–2014 käyttöönotetut autot)
c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2012 käyttöönotetut autot)
Kuvaaja 1:stä nähdään miten auton kokonaiskustannus kehittyy auton käyttöönottokuukauden mukaan esimerkin neljän vuoden pitoajalla suositushinnaltaan 30 000 € arvoisessa autossa johon hankitaan lisävarusteita 2500 €:lla.
Kuvaaja 1 - Käyttöönottokuukauden vaikutus kokonaiskustannukseen, neljän vuoden pitoaika
Käytännössä siis, verrattuna optimaaliseen joulukuun hankinta-ajankohtaan, jokainen käyttöönottokuukauden aikaistaminen lisää kokonaiskuluja 45 €:lla, jossa kyseinen arvo muodostuu esimerkkiauton A- ja B-ikäryhmien verotusarvon erotuksesta. Kolmen ja viiden vuoden pitoajalla kuukausikohtainen ero pysyy samana vaikka auton kokonaiskustannus vuosien osalta on luonnollisesti eri. Tätä havainnollistavat Kuvaaja 2 ja Kuvaaja 3.
Kuvaaja 2 - Käyttöönottokuukauden vaikutus kokonaiskustannukseen, kolmen vuoden pitoaika
Kuvaaja 3 - Käyttöönottokuukauden vaikutus kokonaiskustannukseen, viiden vuoden pitoaika
Vuoden tai kahden vuoden pitoajalla hankinta-ajankohdalla ei ole ollenkaan merkitystä, koska auto pysyy koko tuon ajan kalleimmassa ikäryhmässä A. Tämän osoittaa myös Kuvaaja 4.
Kuvaaja 4 - Käyttöönottokuukauden vaikutus kokonaiskustannukseen, kahden vuoden pitoaika
Tavallisimman kolmen tai neljän vuoden pitoajan lisäksi ainakin verottaja tuntee myös ikäryhmän C, eli kuuden vuoden tai sitä pidemmät pitoajat. Vaikka kyseiset sopimukset ovatkin aika harvinaisia, korostuisi hankintakuukauden ajoitus sellaisissa tapauksissa entisestään, koska aloituskuukauden A- ja lopetuskuukauden C-ikäryhmän verotusarvon ero esimerkkitapauksessa olisi peräti 110 €/kk. Tätä tilannetta kuvastaa myös Kuvaaja 5.
Kuvaaja 5 - Käyttöönottokuukauden vaikutus kokonaiskustannukseen, kuuden vuoden pitoaika tai enemmän
Aikaisemmat kuvaajat oli kaikki tehty käyttäen samaa suositushinnaltaan 30 000 € arvoista autoa, johon tulevat lisäksi 2500 € arvoiset varusteet. Hankinta-ajankohdan merkitys kuitenkin tulee sitä merkityksellisemmäksi mitä kalliimmasta autosta on kyse. Kuvaaja 6 havainnollistaa tätä osoittamalla ajoituksesta saatavan maksimihyödyn auton hankintahinnan funktiona mikäli hankinta ajoitettaisiin aivan joulukuun loppuun.
Kuvaaja 6 - Maksimihyöty, 3-5 vuoden pitoaika.
Hankintahetken ajoituksen lisäksi perusarvoon vaikuttavat uushankintahinta ja lisävarusteet. Näistä uushankintahintaan on käytännössä mahdoton vaikuttaa, mutta lisävarusteiden osalta kannatta olla tarkkana. Seuraa linkkiä lukeaksesi lisää.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja