Leasing-vuokraan perustuvat autopolitiikat

Submitted by Mika Lahti on Fri, 11/03/2017 - 12:06

 

Leasing-vuokraan perustuvassa autopolitiikassa työntekijät maksavat itse palkastaan leasing-vuokran, tai useimmissa tapauksissa osan siitä. Leasing-vuokraan perustuva autopolitiikka koostuu usein kahdesta muuttujasta: leasing-vuokrasta ja päästöistä. Näissä tapauksissa auton verotusarvo tulee palkan lisäksi, ja se on siten vähemmän merkitsevä kuin leasing-vuokra tai auton päästöt. Leasing vuokra määräytyy leasing-yhtiön toimesta, ja se muodostuu auton hankintahinnasta, arvioidusta jäännösarvosta sekä arvoiduista huolto- ja ylläpitokustannuksista. Toisin kuin verotusarvon laskennassa, jossa huomioidaan auton osalta vain maahantuojan listahinta, leasing-vuokran laskennassa huomioidaan myös kaikki mahdolliset alennukset.

Tavallisesti henkilön Job Grade tms. vaativuusluokka määrittää, mikä on kussakin luokassa sallittu suurin leasing-vuokra. Taulukko 1 antaa esimerkin tällaisen taulukon toteutuksesta.

Jog Grade Max vuokra
5 (8) 600 €/kk
4 (9) 800 €/kk
3 (10) 1000 €/kk
2 (11) - 1200 €/kk

Taulukko 1 - maksimi leasing -vuokra vaativuusluokittain

Toinen taulukoitava arvo on usein työntekijän maksama prosenttiosuus yrityksen maksamasta leasing-vuokrasta. Tässä kyseinen prosenttiosuus muodostuu hankittavan auton päästöjen mukaan. Tällä halutaan kannaustaa mahdollisimman vähäpäästöisiin valintoihin auton hankinnassa, koska silloin myös auton kustannus yritykselle on piemenpi. Taulukko 2 havainnollistaa esimerkillä päästöperusteista taulukointia.

Päästöraja %-osuus
<= 99 g/km 50 %
100-109 g/km 65 %
110-119 g/km 80 %
120-140 g/km 100 %

Taulukko 2 - auton päästöjen vaikutus leasing-vuokrasta maksettavaan prosenttiosuuteen

Esimerkiksi 104 g/km päästöisen auton käyttäjä maksaisi Taulukon 2 tapauksessa vain 65 % yritykselle koituvasta leasing-vuokrasta yrityksen maksaessa loppuosuuden.

Kokonaiskustannus

Seuraavaksi tarkastellaan auton vaikutusta esimerkkihenkilön kokonais- ja rahapalkkaan. Esimerkkipalkkana olkoon TEK:in työmarkkinatutkimuksen mukainen diplomi-insinöörin mediaanipalkka vuoden 2016 lokakuussa, eli 4 790 €/kk. Autona toimikoon kirjoittajan todellinen esimerkki vuoden 2011 Skoda Octavia Greenline mallista, joka 99 g/km päästöisenä ja 50 % osuudella leasing-vuokrasta tarkoitti käytännössä 237 €/kk vähennystä rahapalkassa ja samalla 380 €/kk arvoista kokonaispalkan lisäystä käyttöedun verotusarvon osalta.

Tilanne Rahapalkka Verotusarvo Bruttotulo Verot + lisät Nettotulo Rahana
Ennen autoa 4790 €/kk - 4790 €/kk 35,75 % 3078 €/kk 3078 €/kk
Auton kanssa 4553 €/kk 380 €/kk 4933 €/kk 36,25 % 3145 €/kk 2765 €/kk

Taulukko 3 - esimerkki, autoedun vaikutus nettopalkkaan

Taulukon 3 esimerkin mukaisesti nähdään, että autoetuun siirryttäessä rahapalkasta vähennetään ensin auton päästöistä riippuva pronsettiosuus auton leasing-vuokrasta (tässä 0,5*474 €/kk), jonka jälkeen henkilön uusi rahapalkka on 4553 €/kk. Henkilön kokonaispalkka, eli bruttotulo, (4553 €/kk+ 380 €/kk= 4933 €/kk) toisaalta kasvaa autoedun verotusarvon (380 €) verran autotodun verotusarvon tullessa palkan lisäksi. Kokonaispalkan noustessa tämä vaikuttaa henkilön veroprosenttin, joka tässä esimerkissä verottajan tarjoaman veroprosenttilaskurin mukaan nousee 0,5 %-yksikköä. Kun vähennetään verojen (28 % + 7,75 % = 36,25 %) osuus kokonaispalkasta (0,3625*4933 €/kk) voidaan lopputuloksena nähdä, että autoedun vaikutus onkin tässä tapauksessa netto-kokonaispalkkaa nostava, verojen jälkeisen kokonaispalkan noustessa (3145 €/kk - 3078 €/kk = ) 67 €/kk. Koska ansion nousun tässä tapauksessa selittää auto, muodostuu ns. käteen jäävä osuus tässä jälkimmäisessä tapauksessa tilille kilahtavasta rahasummasta sekä auton hallintaoikeudesta. Auton todellisen kustannuksen voi laskea alkuperäisen verojen jälkeisen rahapalkan sekä  jälkimmäisen nettorahapalkan (4553 €/kk - 0,3625*4933 €/kk) erotuksena. Tässä tapauksessa tuo erotus on (3078 €/kk-2765 €/kk = ) 313 €/kk. Päästöporkkana siis teki tässä tapauksessa auton hankkimisesta erityisen kannattavaa. 

Tilanne Rahapalkka Verotusarvo Bruttotulo Verot + lisät Nettotulo Rahana
vapaa autoetu 4553 €/kk 530 €/kk 5083 €/kk 36,75 % 3240 €/kk 2685 €/kk

Taulukko 4 - Autoedun vaikutus nettopalkkaan vapaan autoedun tapauksessa

Taulukosta 4 nähdään kuinka autoedun ottaminen muodostuu vieläkin kannattavammaksi vapaan autoedun tilanteessa, koska tässä mallissa verotusarvo tulee palkan lisäksi ja vapaan autoedun verotusarvo (vuonna 2018) on 150 €/kk käyttöetua isompi. Verotusarvon ollessa nyt (380 €/kk + 150 €/kk = ) 530 €/kk, Nettotulon ero autottomaan tilanteeseen on (3240 €/kk - 3078 €/kk = ) 162 €/kk vaikka myös verot nousevat 0,5 %-yksikköä. Nettorahapalkan edelleen laskiessa suuremman verotettavan tulon vuoksi, vapaan autoedun arvoksi muodostuu tässä tilanteessa (2765 €/kk-2685 €/kk = ) 80 €/kk.

Tämä kyseinen nettopalkan korotus toki muuttuu auton verotusarvon mukaan, eli verottajan muuttaessa verotusarvon laskentaperusteita tai auton ikääntyessä. Taulukosta 5 nähdään autoedun verotusarvon muuttumisen seuraus nettopalkkaan.

Ryhmä Rahapalkka Verotusarvo Bruttotulo Verot + lisät Nettotulo Rahana
A 4553 €/kk 530 €/kk 5083 €/kk 36,75 % 3240 €/kk 2685 €/kk
B 4553 €/kk 515 €/kk 5068 €/kk 36,75 % 3231 €/kk 2691 €/kk

Taulukko 5 - vertailu A- ja B-ikäryhmien välillä

Taulukon 5 mukaisesti siis bruttotulo pienenee (3240 €/kk - 3231 €/kk = ) 9 €/kk auton ikääntyessä, mutta samalla henkilön nettorahapalkka nousee 6 €/kk.

 

Päivitys 21.9.2020: Lisätty bruttotulon sekä nettorahapalkan erittelyt selkeyttämään auton todellista kustannusta sekä käteen kuukausittain jäävän rahan määrää.