Leasing-vuokraan perustuvat autopolitiikat

Leasing-vuokraan perustuvassa autopolitiikassa työntekijät maksavat itse palkastaan leasing-vuokran, tai useimmissa tapauksissa osan siitä. Leasing-vuokraan perustuva autopolitiikka koostuu usein kahdesta muuttujasta: leasing-vuokrasta ja päästöistä. Näissä tapauksissa auton verotusarvo tulee palkan lisäksi ja se on siten vähemmän merkitsevä kuin leasig-vuokra tai auton päästöt. Leasing vuokra määräytyy leasing-yhtiön toimesta ja se muodostuu auton hankintahinnasta, arvioidusta jäännösarvosta sekä arvoiduista huolto- ja ylläpitokustannuksista. Toisin kuin verotusarvon laskennassa, jossa huomioidaan auton osalta vain maahantuojan listahinta, leasing-vuokran laskennassa huomioidaan myös kaikki mahdolliset alennukset.

Tavallisesti henkilön Job Grade tms. vaativuusluokka määrittää, mikä on kussakin luokassa sallittu suurin leasing-vuokra. Taulukko 1 antaa esimerkin täläisen taulukon toteutuksesta.

Taulukko 1 - maksimi leasing -vuokra vaativuusluokittain

Toinen taulukoitava arvo on usein auton päästöihin perustuva henkilökohtainen prosenttiosuus yrityksen maksamasta leasing-vuokrasta. Tällä halutaan kannaustaa mahdollisimman vähäpäästöisiin valintoihin auton hankinnassa, koska silloin myös auton kustannus yritykselle on piemenpi. Taulukko 2 havainnollistaa esimerkillä päästöperusteista taulukointia.

Taulukko 2 - auton päästöjen vaikutus leasing-vuokrasta maksettavaan prosenttiosuuteen

Esimerkiksi 104 g/km päästöisen auton käyttäjä maksaisi Taulukon 2 tapauksessa vain 65 % yritykselle koituvasta leasing-vuokrasta yrityksen maksaessa loppuosuuden.

Kokonaiskustannus

Seuraavaksi tarkastellaan auton vaikutusta esimerkkihenkilön kokonais- ja rahapalkkaan. Esimerkkipalkkana olkoon TEK:in työmarkkinatutkimuksen mukainen diplomi-insinöörin mediaanipalkka vuoden 2016 lokakuussa, eli 4 790 €/kk. Autona toimikoon kirjoittajan todellinen esimerkki vuoden 2011 Skoda Octavia Greenline mallista, joka 99 g/km päästöisenä ja 50 % osuudella leasing-vuokrasta tarkoitti käytännössä 237 €/kk vähennystä bruttopalkassa ja 380 €/kk arvoista palkan lisäystä käyttöedun verotusarvon osalta.

Taulukko 3 - esimerkki, autoedun vaikutus nettopalkkaan

Taulukon 3 esimerkin mukaisesti nähdään, että autoetuun siirryttäessä rahapalkasta vähennetään ensin auton päästöistä riippuva pronsettiosuus auton leasing-vuokrasta (tässä 0,5*474 €/kk), jonka jälkeen henkilön uusi rahapalkka on 4553 €/kk. Henkilön kokonaispalkka (4553 €/kk+ 380 €/kk= 4933 €/kk) toisaalta kasvaa autoedun verotusarvon (380 €) verran autotodun verotusarvon tullessa palkan lisäksi. Kokonaispalkan noustessa tämä vaikuttaa henkilön veroprosenttin, joka tässä esimerkissä verottajan tarjoaman veroprosenttilaskurin mukaan nousee 0,5 %-yksikköä. Kun vähennetään verojen (28 % + 7,75 % = 36,25 %) osuus kokonaispalkasta (0,3625*4933 €/kk) voidaan lopputuloksena nähdä, että autoedun vaikutus onkin tässä tapauksessa nettopalkkaa nostava nettoansion noustessa (3145 €/kk - 3078 €/kk =) 67 €/kk. Tässä tilanteessa siis autoedun ottaminen on erityisen kannattavaa.

Taulukko 4 - Autoedun vaikutus nettopalkkaan vapaan autoedun tapauksessa

Taulukosta 4 nähdään kuinka autoedun ottaminen muodostuu vieläkin kannattavammaksi vapaan autoedun tilanteessa, koska tässä mallissa verotusarvo tulee palkan lisäksi ja vapaan autoedun verotusarvo (vuonna 2018) on 150 €/kk käyttöetua isompi. Verotusarvon ollessa nyt (380 €/kk + 150 €/kk =) 530 €/kk, ero autottomaan tilanteeseen on peräti (3240 €/kk - 3078 €/kk =) 162 €/kk vaikka myös verot nousevat 0,5 %-yksikköä.

Tämä kyseinen nettopalkan korotus toki muuttuu auton verotusarvon mukaan, eli verottajan muuttaessa verotusarvon laskentaperusteita tai auton ikääntyessä. Taulukosta 5 nähdään autoedun verotusarvon muuttumisen seuraus nettopalkkaan.

Taulukko 5 - vertailu A- ja B-ikäryhmien välillä

Taulukon 5 mukaisesti siis nettopalkka pienenee (3240 €/kk - 3231 €/kk = ) 9 €/kk auton ikääntyessä.